Liity jäseneksi

Tervetuloa mukaan Lohjan Seudun Omakotiyhdistykseen!

Liity jäseneksi etusivulta löytyvän linkin kautta.
Hinta on edullinen 20 eur/v.

Omakotitalkkari

Tarvitsetko avuksesi omakotitalkkaria?
Katso lisää Omakotitalkkari valikosta

Soita ja varaa talkkari:
Parhaiten hänet tavoittaa ma-pe klo 8-9
044 966 4743 Minna Forsell

Jäsentapahtumat

Tarkista tietoja jäsentapahtumista Ajankohtaista valikon kautta

2018.08_tiedote_mökki_kuva

 

Kuva: Myös kesämökin jätevesijärjestelmää tulee seurata ja huoltaa.

Bild: Även sommarstugans avloppssystem bör ses över och underhållas.
 

Jätevesijärjestelmät vaativat huoltoa ja hoitoa myös kesämökillä!

Kaikki jätevesijärjestelmät vaativat ainakin jonkinasteista kunnon tarkkailua ja huoltoa. Suuremmilla jätevesijärjestelmillä tulee olla ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Uudemmille järjestelmille laitevalmistajan kuuluu toimittaa asiakkaalle käyttö- ja huolto-ohjeet myymästään tuotteesta, kun taas vanhoille järjestelmille ohjeet on hankittava itse tai teetettävä ammattilaisella. Ohjeita tulee noudattaa tarkasti, jotta jätevesijärjestelmällä on edellytykset toimia ja sen käyttöikä säilyy mahdollisimman pitkänä. Myös harmaille vesille joko esikäsittelynä tai sellaisenaan tyypilliset saostuskaivot tulee huoltaa tyhjennyksen/lietteenpoiston muodossa, jotta kiinteää ainesta ei pääse kulkeutumaan maaperään. Lisäksi myös mökkien pienemmille jätevesijärjestelmille, kuten imeytyskaivoille tai vähäisten pesuvesien saostuskaivoille, suositellaan kunnon tarkastamista vuosittain sekä tarvittaessa lietteen puhdistamista.

 

Vapaa-ajan asunnon jätevesiasiaa pohdittaessa keskeisessä roolissa on rakennuksen vesivarustelutaso ja siihen suunnitteilla olevat muutokset. Jos käytössä on vedetön käymälä (esimerkiksi ulkohuussi) ja pesuvesiä syntyy suurin piirtein sen verran kuin jaksaa kantaa, voidaan ajatella että syntyvät jätevesimäärät ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Nämä jätevedet voi johtaa käsittelemättäkin hallitusti maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon kautta. Jos mökille taas hankitaan erilaista vesivarustelua, kuten suihku, tiskikone tai pesukone, täytyy näille nk. harmaille jätevesille järjestää ennen luontoon johtamista riittävä käsittely jätevesijärjestelmän muodossa. Vesivessan sijasta mökkiläisen kannattaa harkita kuivakäymälää, joita nykyään löytyy myös sisätiloihin asennettavaksi. Jäteveden käsittelyyn tarkoitettujen ratkaisujen kirjo on suuri, joten kesämökkiläisen ei kannata jäädä asiassa yksin, vaan oman mökin jätevesitilanne kannattaa tarkistaa jätevesineuvojan kanssa. LINKKI-hankkeen neuvojat tekevät käyntejä ainakin lokakuulle ja heidän yhteystietonsa löytyvät täältä (http://hajavesi.fi/fi/yhteystiedot/ota_yhteytta).

 

"Olemme saaneet tämän kesän aikana neuvottua jo yli 550 kohdetta, kun tavoitteena on käydä läpi vähintään 700 kohdetta" iloitsee hankepalvelupäällikkö Minttu Peuraniemi. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014-2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

 

Lisätietoja/tilläggsuppgifter:

 

Virve Ståhl
Asiantuntija, haja-asutuksen jätevedet / Sakkunnig inom avloppshantering

050 4474993
virve.stahl@luvy.fi

 

 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LUVY ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys ja palveluntarjoaja. Tehtävämme on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ihmisen elinympäristön terveellisyyttä läntisellä Uudellamaalla.
 

 

Avloppssystemen på sommarstugorna kräver även underhåll och skötsel!

Alla avloppssystem kräver någon sorts skötsel och övervakning av funktionsdugligheten. Större avloppssystem skall ha aktuella bruks- och underhållsanvisningar. För nyare system ska tillverkaren av avloppssystemet förse kunden med bruks- och underhållsanvisningar. För gamla system ska ägaren till systemet själv skaffa anvisningarna eller låta göra dem hos en sakkunnig. Man bör följa anvisningarna noggrant, eftersom rätt skötsel är förutsättningen för att systemet fungerar och dess livslängd är så långt som möjligt. Slamavskiljare för grått vatten som fungerar som förbehandling eller som systemet i sig själv, bör underhållas i form av tömning eller slamavlägsning. Detta för att fasta partiklar inte ska komma ut i jordmånen. För stugornas mindre avloppsystem, infiltreringsbrunnar eller slamavskiljare för små mängder avloppsvatten, rekommenderas granskning av dess tillstånd årligen samt slamtömning vid behov.

 

Byggnadens vattenutrustning och de planerade förändringarna i den spelar en stor roll vid övervägning av avloppssituationen i fritidsbosättningen. Ifall det finns en torrtoalett (till exempel utedass) och tvättvattnet som uppstår är i storlek med hur mycket man orkar bära är avloppsvattenmängden så liten att den inte orsakar någon förorening av miljön. Detta avloppsvatten kan kontrollerat ledas in i jordmånen till exempel via ett stenöga eller en infiltreringsbrunn. Om vattenutrustning som dusch, diskmaskin eller tvättmaskin införskaffas till stugan, bör det för detta gråvatten ordnas tillräcklig behandling i form av ett avloppssystem. Istället för vattentoalett lönar det sig för stugägaren att överväga torrtoalett. I dagens läge finns det även sådana som kan installeras inomhus. Utbudet av olika lösningar för behandling av avloppsvatten är stort och stugägaren behöver inte bli ensam om saken. Det lönar sig att kolla upp den egna stugans avloppsvattensituation med en avloppsrådgivare. LINKKI-projektets rådgivare gör besök ända in i oktober och deras kontaktuppgifter hittas här (http://hajavesi.fi/fi/yhteystiedot/ota_yhteytta).

 

"Denna sommar har vi fått över 550 rådgivningsbesök, då målsättningen är att gå igenom minst 700 fastigheter" gläds projektledaren Minttu Peuraniemi åt. Västra-Nylands avloppsvattenprojekt LINKKI strävar till att främja behandling av avloppsvatten på glesbygden i samarbete med kommunerna. I projektet deltar områdets 8 kommuner: Hangö, Ingå, Högfors, Kyrkslätt, Lojo, Raseborg, Sjundeå och Vichtis. Utöver kommunerna finansieras projektet av Nylands NTM-central. Projektet hör till strategin för kommunernas samarbete kring glesbygdens avloppsvatten i västra Nyland 2014-2021 samt miljöministeriets landsomfattande avloppsrådgivning. Projektet koordineras av Västra-Nylands vatten och miljö r.f. och tilläggsinformation om projektet finns på nätsidorna på adressenwww.glesbygdensvatten.fi.

 

Lisätietoja/tilläggsuppgifter:

Virve Ståhl
Asiantuntija, haja-asutuksen jätevedet / Sakkunnig inom avloppshantering
050 4474993
virve.stahl@luvy.fi

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LUVY ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys ja palveluntarjoaja. Tehtävämme on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ihmisen elinympäristön terveellisyyttä läntisellä Uudellamaalla.

____________________________________________________________________________

Tiedote/meddelande 11.6.2018

 Purokin on vesistö, jonka rannalla jätevesijärjestelmät laitetaan kuntoon!

Haja-asutuksen jätevesineuvonnan kenttäkausi starttaa kymmenettä kertaa

 

LINKKI-hankkeen jätevesineuvojat rantautuvat useiden länsi-uusimaalaisten vesistöjen äärelle, selvittämään mökkiläisten ja asukkaiden kanssa jätevesijärjestelmien tilaa ja uudistamistarvetta. Epäselvyyttä viime vuonna uudistetun lainsäädännön osalta on ollut vesistön määritelmässä. Lainsäädännön antama siirtymäaika koskee nimittäin pohjavesialueiden lisäksi rakennusten jätevesijärjestelmiä, jotka sijaitsevat vesistön tai meren läheisyydessä.

 

Vesistöjä on muitakin kuin järvet, toteaa vanhempi jätevesineuvoja Virve Ståhl. Vesistöjä ovat vesilain mukaan järvi ja lampi, joet (virtaavan veden vesistöt, joiden valuma-alue on suurempi kuin 100 km2), purot (jokea pienemmät virtaavan veden vesistöt, joiden valuma-alue on suurempi kuin 10 km2), muut luonnolliset vesialueet sekä keinotekoiset vesialueet (kanavat, tekojärvet, tekolammet). Nykyisen haja-asutuksen jätevesienkäsittelyä koskevan lainsäädännön mukaan enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä sijaitsevien rakennusten jätevesijärjestelmät tulisi uudistaa 31.10.2019 mennessä. Siirtymäaika koskee myös pohjavesialueita. Jätevesineuvojan kanssa tilannetta katsotaan tältä näkökulmalta, mutta jätevesineuvojat eivät ehdi jokaiselle kiinteistölle. Kiinteistönomistaja voi myös itse tarkistaa, sijaitseeko oma mökki tai talo tällä siirtymäajan piirissä olevalla alueella. Suomen ympäristökeskus on julkaissut karttapalvelun, johon oman osoitteensa syöttämällä näkee, onko siirtymäaika voimassa. Hakutulos on tietysti viitteellinen, koska taustalla oleva kartta-aineisto ei ole kaikkiin tilanteisiin kattava, huomauttaa LINKKI-hankkeen projektipäällikkö Minttu Peuraniemi.

 

Jätevesineuvojat liikkuvat kesän aikana mm. Inkoon ja Raaseporin rannikoilla, Kirkkonummen Långvikissä sekä Lohjan Nummijärvellä. Käyntejä tehdään loka-marraskuulle asti ja käyntien aikataulut tarkentuvat hankkeen verkkosivuille www.hajavesi.fi. Valittujen neuvonta-alueiden asukkaita lähestytään kirjeellä, jossa tarjotaan maksutonta kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Käynnillä neuvoja katsoo yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanteen ja antaa neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi. Käynnillä kiinteistönomistaja saa myös kirjallisen arvion järjestelmänsä uudistamistarpeesta sekä kattavan neuvontapaketin. Neuvonta-alueet on valittu kuntien kanssa, mutta neuvojan voi pyytää tontilleen myös valitun alueen ulkopuolella. Nyt kannattaa olla neuvontaan yhteydessä, sillä siirtymäaika päättyy kahden kesän päästä, kannustaa Ståhl.

 

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Kartoitus- ja neuvontakäyntejä on toteutettu yli 6 800 kiinteistöllä vuodesta 2009. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014-2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja neuvojina ovat Tiina Asp, Henrika Lundberg, Hanna Keinänen, Virve Ståhl ja Janni Heikkinen. Jos tarvitset neuvoja haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskien tai haluat pyytää neuvojaa käymään kiinteistölläsi, niin voit olla yhteydessä hankkeen neuvojiin. Heidän yhteystietonsa löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

 

Bäcken är även ett vattendrag, vid vars strand avloppssystemen läggs i skick!

Avloppsrådgivningens fältsäsong på glesbygden börjar för tionde gången

 

LINKKI-projektets avloppsrådgivare strandsätter sig vid många av de västnyländska vattendragen för att tillsammans med stugägare och invånare utreda situationen och förnyelsebehovet av deras avloppssystem. Definitionen av vattendrag har vid förra årets lagförnyelse skapat förvirring. Lagstiftningens övergångsperiod gäller nämligen utöver grundvattenområden även byggnader vars avloppssystem ligger i närheten av vattendrag eller hav.

 

Den äldre avloppsrådgivaren Virve Ståhl konstaterar att inte bara sjöar är vattendrag. Enligt vattenlagen klassificeras följande som vattendrag: sjöar, dammar, åar (rinnande vattens vattendrag, vars avrinningsområde är större än 100 km2), bäckar (rinnande vattens vattendrag som är mindre än åar, vars avrinningsområde är större än 10 km2), andra naturliga vattenområden samt konstgjorda vattenområden (kanaler, konstgjorda sjöar och dammar). Enligt den nya lagstiftningen gällande avloppsvattenhanteringen på glesbygden ska byggnader som ligger på maximalt 100 meters avstånd från vattendragen förnya sitt avloppssystem senast 31.10.2019. Övergångsperioden gäller även grundvattenområden. Med avloppsrådgivaren ser man igenom situationen ur detta perspektiv, men rådgivarna hinner inte till alla fastigheter. Fastighetsägaren kan själv kontrollera om den egna stugan eller huset ligger på området för denna övergångsperiod. Finlands miljöcentral har publicerat en karttjänst, i vilken man kan genom att mata in sin adress, se om övergångsperioden gäller. LINKKI-projektets ledare Minttu Peuraniemi påminner att sökresultatet såklart är riktgivande eftersom kartmaterialet i bakgrunden inte täcker alla områden.

 

Avloppsrådgivarna rör sig under sommaren i bl.a. Ingås och Raseborgs kust, Långvik i Kyrkslätt samt Nummijärvi i Lojo. Besöken görs ända in till oktober-november och besökens tidtabeller specificeras på projektets hemsidorwww.glesbygdensvatten.fiUnder besöket går rådgivaren tillsammans med invånaren igenom dagsläget för behandlingen av avloppsvattnet och ger råd om förbättring och underhåll av systemet. Under besöket får fastighetsägaren även en skriftlig utvärdering om behovet att förnya sitt system samt ett omfattande rådgivningspaket. Rådgivningsområden har valts i samarbete med kommunerna, men man kan även be rådgivaren till sin fastighet utanför de valda områdena. Ståhl uppmuntrar fastighetsägarna att det nu lönar sig att vara i kontakt med rådgivningen eftersom övergångsperioden är över efter två somrar.

 

Västra-Nylands avloppsvattenprojekt LINKKI strävar till att främja behandling av avloppsvatten på glesbygden i samarbete med kommunerna. Karterings- och rådgivningsbesök har genomförts på över 6 800 fastigheter sedan 2009. I projektet deltar 8 kommuner: Hangö, Ingå, Högfors, Kyrkslätt, Lojo, Raseborg, Sjundeå och Vichtis. Utöver kommunerna finansieras projektet av Nylands NTM-central. Projektet hör till strategin för kommunernas samarbete kring glesbygdens avloppsvatten i västra Nyland 2014-2021 samt miljöministeriets landsomfattande avloppsrådgivning. Projektet koordineras av Västra Nylands vatten och miljö r.f. och som rådgivare agerar Tiina Asp, Henrika Lundberg, Hanna Keinänen, Virve Ståhl och Janni Heikkinen. Om du behöver råd om behandlingen av avloppsvatten på glesbygden eller vill be rådgivaren besöka din fastighet, kan du vara i kontakt med projektets rådgivare. Deras kontaktuppgifter finns på projektets hemsida www.glesbygdensvatten.fi

 

P6112381

 

Kuva: Usein vanhemmat rakennukset ja jätevesijärjestelmät ovat hyvinkin lähellä vesistöä.

Bild: Oftast ligger gamla byggnader och avloppsvattensystem väldigt nära vattendragen.

 

Lisätietoja / tilläggsuppgifter:

Minttu Peuraniemi
projektipäällikkö/projektledare
019 568 2969
minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi

Katso myös verkkosivut: www.hajavesi.fi ja Jätevesiopas www.vesiensuojelu.fi/jatevesi

Se även hemsidorna: www.glesbygdensvatten.fi och Avloppsvattenguide

www.vesiensuojelu.fi/avloppsvatten

_____________________________________________________________________________


Tiedote 22.3.2018

 

LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaarissa pureudutaan jäteveden käsittelyyn ranta-alueilla

 

Vuoden 2017 alussa tuli voimaan uudistettu lainsäädäntö koskien haja-asutuksen jätevedenkäsittelyä. Uudistetussa lainsäädännössä painopisteeksi on aiempaa enemmän nostettu esille ranta- sekä pohjavesialueet, sillä nykyään haja-asutuksen jätevesijärjestelmien uudistamisen siirtymäaika, joka jatkuu 31.10.2019 asti, koskee lähinnä näitä alueita.  

 

Länsi-Uudenmaan LINKKI-hajajätevesihankkeessa näitä herkkiä alueita on jo monta vuotta priorisoitu haja-asutuksen jätevesikartoituksessa ja -neuvonnassa. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräysten haja-asutuksen jätevesiin liittyvät määräykset koskevat lähinnä ranta- ja pohjavesialueita.

 

LINKKI-hanke järjestää seminaarin - Jäteveden käsittely ranta-alueella 27.3.2018 Lohjalla. Seminaarissa perehdytään ranta-alueiden jäteveden käsittelyn vaatimuksiin ja vaihtoehtoihin käytännönläheisten esimerkkien avulla. Seminaarissa käsitellään muun muassa jäteveden käsittelyn nykytilanne ranta-alueilla Länsi-Uudellamaalla, uusia työkaluja ja haasteita, sekä käytännön ratkaisuja jäteveden käsittelyyn. Tilaisuus on tarkoitettu alan ammattilaisille, mutta se on avoin myös kaikille asiasta kiinnostuneille.

 

LINKKI-2017 hanke jatkuu toukokuun loppuun asti ja LINKKI-2018 hankkeelle on haettu hajajätevesineuvonta-avustusta. Hanke odottaa vielä rahoituspäätöstä mutta valmistelut on jo käynnistetty, jotta puolueetonta hajajätevesineuvontaa voidaan jatkaa tänäkin vuonna.  Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2013-2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi  

 

Lisätietoa Jäteveden käsittely ranta-alueilla- seminaarista löytyy osoitteesta: http://www.hajavesi.fi/fi/kalenteri/?itemid=3515&a=viewItem

 

Meddelande 22.3.2018

 

Under LINKKI-2017 projektets slutseminarium behandlas avloppsvattenhanteringen på strandområden

 

I början av år 2017 trädde en förnyad lagstiftning gällande glesbygdens avloppsvattenbehandling i kraft. I den nya lagstiftningen lades tyngdpunkten i avloppsvattenbehandlingen på strand- och grundvattenområden ännu mer än tidigare, då övergångsperioden för förnyandet av avloppssystem, fram till 31.10.2019, kom att gälla endast dessa områden.

 

I Västra Nylands avloppsvattenprojekt LINKKI har man redan under många års tid lyft fram de här känsliga områdena genom att prioritera dem i avloppskarteringen och - rådgivningen på glesbygden. Även i kommunernas miljöskyddsföreskrifter gäller kraven på avloppsvattenbehandlingen främst strand- och grundvattenområden.

 

LINKKI-projektet ordnar seminariet - Avloppsbehandlingen på glesbygden den 27.3.2018 i Lojo. Under seminariet bekantar vi oss med kraven och alternativen för avloppsvattenbehandlingen på strandområden genom konkreta exempel. Ämnen som behandlas under seminariet är bl.a. nuläget gällande avloppsvattenbehandlingen på strandområden i västra Nyland, vilka nya redskap och utmaningar den nya lagstiftningen medför samt olika system för behandlingen av avloppsvatten. Tillställningen är riktad till branschens sakkunniga, men är öppen för alla intresserade.

 

LINKKI-2017 projektet fortsätter fram till slutet av maj och för LINKKI-2018 har ansökts om finansiering för avloppsrådgivning. Projektet väntar ännu på finansieringsbeslut men förberedelserna har redan inletts för att kunna utföra opartisk avloppsrådgivning på glesbygden även det här året. I projektet deltar 8 kommuner: Hangö, Ingå, Högfors, Kyrkslätt, Lojo, Raseborg, Sjundeå och Vichtis. Utöver kommunerna finansieras projektet av Nylands NTM-central. Projektet hör till strategin för kommunernas samarbete kring glesbygdens avloppsvatten i västra Nyland 2013-2021 samt miljöministeriets landsomfattande avloppsrådgivning. Som projektkoordinator fungerar Västra Nylands vatten och miljö r.f. och mera information om projektet hittas på nätsidan www.glesbygdensvatten.fi 

 

Tilläggsinformation om seminariet Avloppsvattenbehandlingen på strandområden hittas på adressen: http://www.hajavesi.fi/se/handelser/?itemid=3516&a=viewItem

 

 

WP_20160914_09_31_50_Pro

 

Lisätietoja/tilläggsuppgifter:

 

Minttu Peuraniemi                                       
projektipäällikkö/projektchef                     
019 568 2969                                               
minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi       

Karolina Örnmark
vanhempi jätevesineuvoja/äldre avloppsrådgivare
019 5682 968
karolina.ornmark@vesiensuojelu.fi

Katso myös verkkosivut: www.hajavesi.fi ja Jätevesiopas www.vesiensuojelu.fi/jatevesi

Se även hemsidorna: www.glesbygdensvatten.fi och En guide till avloppsvattnets värld

www.vesiensuojelu.fi/avloppsvatten



_________________________________________________________________________________


JÄTEVESINEUVONTAA


Omakotiliitto tarjoaa haja-asutusalueiden valtakunnallista jätevesineuvontaa puhelimitse torstaisin klo 19-20 neuvontanumerosta 010 80130 ja neuvontaa sähköisesti: pääset jättämään kysymyksesi verkkolomakkeella tästä https://www.webropolsurveys.com/S/8F7C4BBAE10A3B9E.par . Vastauksen saat sähköpostiisi. Neuvonta on luottamuksellista, eikä henkilötietoja raportoida eteenpäin.


MILLOIN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KUNNOSTUSTOIMENPITEITÄ EI TARVITA?

- Jos kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen, kiinteistön jätevesijärjestelmä on kunnossa
- Jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon
- Jos kiinteistöllä on jo säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä
- Jos vakituisessa käytössä olevan kiinteistön omistaja on syntynyt 9.3.1943 tai ennen (kaikkien asunnon haltijoiden tulee täyttää ikävaatimus)
- Jos kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä


MILLOIN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ TÄYTYY KUNNOSTAA?

Rakennus sijaitsee enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä tai vedenhankinnan pohjavesialueella
  --> Jätevesijärjestelmä kuntoon 31.10.2019 mennessä
  --> Kunta voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa, lupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan:
          - Poikkeamismahdollisuus, jos jätevesien määrä on huomattavan pieni tai
          - Poikkeamismahdollisuus, jos kustannukset ovat kohtuuttomia kiinteistön omistajalle

Rakennus sijaitsee yli 100 metriä vesistöstä tai merestä eikä sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (katso http://www.ymparisto.fi/satametria )
  --> Jätevesijärjestelmä tulee laittaa kuntoon suuren remontin yhteydessä:
          - Vesikäymälän rakentamista tai vesi- ja viemärilaitteistoa koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan
          - Rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö
          - Ei poikkeamismahdollisuutta


Jaa tietoa neuvonnasta myös tuttavillesi!

Ystävällisin terveisin
SUOMEN OMAKOTILIITTO ry


__________________________________________________________________________________


Tiedote/meddelande 13.12.2017

  

 

Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn käännekohta?

LINKKI 2016 -hankkeen loppuraportti on julkaistu.

 

Kenttäkaudella 2016 LINKKI-hankkeessa tehtiin yhteensä 1260 kartoitus- ja neuvontakäyntiä haja-asutusalueilla, ja yhteensä 1805 henkilöä tavoitettiin liittyen haja-asutusalueiden jätevesiin. Neuvontaa tarjottiin 33:lle hankkeen yhteistyökuntien kanssa valitulle herkälle alueelle. Neuvonnan vastaanotto oli yleisesti ottaen positiivista jätevesilainsäädäntömuutoksiin liittyvästä keskustelusta huolimatta. Jatkuvat lakimuutokset ja epävarma tilanne aiheuttivat asukkaissa epäilystä jätevesiasiaa kohtaan sekä haluttomuutta korjata vanhoja jätevesijärjestelmiä vaatimusten mukaisiksi. Kartoitus ja neuvonta jatkui myös vuonna 2017.

Uusi lainsäädäntö tuli voimaan huhtikuussa 2017 ja samalla aikaisemman jätevesiasetuksen vaatimuksia nostettiin ympäristönsuojelulakiin. Laissa säädetty puhdistuksen vähimmäistaso pysyi samana, mutta jätevesijärjestelmän uudistamisen aikataulua muutettiin. Uusi, 31.10.2019 päättyvä siirtymäaika muutettiin koskemaan vain luokiteltuja pohjavesialueita ja ranta-alueita, joilla rakennukset, joissa jätevedet syntyvät, ovat alle 100 metrin päässä rannasta. Muilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän uudistamiselle on vapaampi aikataulu, mutta se tehdään viimeistään muun lupaa vaativan kiinteistön vesi- tai viemärijärjestelmän remontoinnin yhteydessä.

Kartoitus- ja neuvontakäynnit LINKKI-hankkeessa jatkuivat vuonna 2017. Käyntien raportointi on vielä työn alla, mutta tänä vuonna kenttäkauden aikana tehtiin arviolta noin 760 kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Tämä tarkoittaa, että jo lähemmäs 7000 kiinteistöä läntisellä Uudellamaalla on saanut neuvontaa vuodesta 2009 alkaen. Viimeisen kahden vuoden aikana haasteena on ollut muuttaa neuvonnan painopistettä lainsäädännöllisistä teemoista ympäristöllisiin ja terveydellisiin teemoihin. Lainsäädännön muutosten ja siitä syntyneen epävarmuuden johdosta tarve neuvonnalle on ollut suuri. Neuvonnan asiakkaiden piirissä on havaittavissa yhtäältä helpottuneisuutta siirtymäajan poistuessa ja toisaalta päättäväisyyttä jätevesijärjestelmän uudistamiseksi - joko siirtymäajan puitteissa tai oman aikataulun mukaan. "Ehkä uusi lainsäädäntö voi olla käännekohta haja-asutusalueiden jätevesille ja antaa turvallisen tunteen tehdä vaadittavat korjaukset, jotka ovat olleet monilla alueilla ajankohtaisia jo vuodesta 2004", pohtii jätevesineuvoja Karolina Örnmark.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2013-2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen

jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

 

LINKKI 2016 -hankkeen loppuraportti löytyy osoitteesta: http://www.luvy.fi/fi/julkaisut/?tag=hajavesi 

 

En vändpunkt för glesbygdens avloppsvatten?

Slutrapporten för LINKKI-2016 har publicerats.

 

Under fältsäsongen 2016 gjordes i LINKKI-projektet 1260 kartläggnings- och rådgivningsbesök på glesbygden och totalt 1805 personer nåddes av rådgivning i frågan om glesbygdens avloppsvatten. Rådgivningen erbjöds till 33 stycken känsliga områden i västra Nyland, utvalda av projektets samarbetskommuner. Trots diskussioner om ny lagstiftning gällande glesbygdens avloppsvattenfråga, var mottagandet av rådgivningen överlag positiv. Återkommande lagändringar och det osäkra läget bidrog dock till en viss skepticism mot avloppsfrågan överlag och en motvillighet till att åtgärda gamla avloppssystem. Kartläggningen och rådgivningen fortsatte även år 2017.

 

I april 2017 trädde ny lagstiftning i kraft och tidigare bestämmelser från förordningen lyftes upp till miljöskyddslagen. Det i lagstiftningen fastställda minimikravet på reningen förblev det samma, men tidtabellen för förnyandet förändrades. Övergångsbestämmelserna lindrades så att övergångsperioden till 31.10.2019 endast kom att gälla klassificerade grundvattenområden och strandområden, definierat som 100 meter från byggnaden var avloppsvatten uppstår till stranden. För övriga fastigheter görs förnyandet senast i samband med övriga tillståndspliktiga reparationer eller ändringar som gäller vatten- och avloppsanläggningar.

 

Under år 2017 fortsatte kartläggnings- och rådgivningsbesöken i LINKKI-projektet. Rapporteringen för LINKKI-2017 är ännu under arbete, men ca 760 kartläggnings- och rådgivningsbesök har utförts under fältsäsongen, vilket betyder att närmare 7000 fastigheter i västra Nyland har nåtts av rådgivningen sedan år 2009. En utmaning i rådgivningen under de två senaste åren har varit att ändra tyngdpunkten från enhetliga krav för alla till att motivera förnyandet av avloppsystemet på miljö- och hygieniska grunder. På grund av ändringar i lagstiftningen och osäkerheten kring detta har behovet av rådgivningen varit stort. En viss lättnad har kunnat märkas bland rådgivningens kunder, vars fastighet befinner sig utanför övergångsperioden, men också en beslutsamhet om att förnya gamla system vare sig det görs inom övergångsperioden, eller enligt egen tidtabell. "Kanske kan den ändrade lagstiftningen vara en vändpunkt för glesbygdens avloppsvatten och ge trygghet i att göra de åtgärder som på många ställen varit aktuella ända sedan 2004", spekulerar avloppsrådgivare Karolina Örnmark. 

 

Västra Nylands avloppsvattenprojekt LINKKI strävar till att främja behandling av avloppsvatten på glesbygden i samarbete med kommunerna. I projektet deltar 8 kommuner: Hangö, Ingå, Högfors, Kyrkslätt, Lojo, Raseborg, Sjundeå och Vichtis. Utöver kommunerna finansieras projektet av Nylands NTM-central. Projektet hör till strategin för kommunernas samarbete kring glesbygdens avloppsvatten i västra Nyland 2013-2021 samt miljöministeriets landsomfattande avloppsrådgivning. Som projektkoordinator fungerar Västra Nylands vatten och miljö r.f. och mera information om projektet hittas på nätsidan www.glesbygdensvatten.fi 

 

LINKKI 2016-projektets slutrapport hittas på adressen: http://www.luvy.fi/fi/julkaisut/?tag=hajavesi 

                       

Umpisailio_ranta (2)

 

 Lisätietoja / Tilläggsuppgifter:

 Minttu Peuraniemi                                         

projektipäällikkö/projektledare                      
019 568 2969                                                  
minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi            

Karolina Örnmark

vanhempi jätevesineuvoja/ äldre avloppsrådgivare

019 5682 968

karolina.ornmark@vesiensuojelu.fi

 

Katso myös verkkosivut: www.hajavesi.fi ja Jätevesiopas www.vesiensuojelu.fi/jatevesi

Se även hemsidorna: http://www.glesbygdensvatten.fi och Avloppsvattenguide

www.vesiensuojelu.fi/avloppsvatten

___________________________________________________________________________

Tiedote/meddelande 6.10.2017

Länsi-Uudenmaan paras kaivovesi 2017 löytyy Siuntiosta

http://www.luvy.fi/fi/etusivu/uutiset/?itemid=2240&a=viewItem

Västra Nylands bästa brunnsvatten 2017 finns i Sjundeå

http://www.luvy.fi/se/huvudsida/nyheter/?itemid=2241&a=viewItem

Länsi-Uudenmaan paras kaivovesi 2017 löytyy Siuntiosta

Länsi-Uudenmaan paras kaivovesi 2017-kilpailu on ratkennut Tammisaaressa Artesaaniruuan SM-kisojen yhteydessä 5.10. Loppukilpailu suoritettiin makutestinä, jossa makuraati maisteli vuorotellen kilpailijoiden kaivovesiä ja valitsi yhdessä voittajan. Makuraadin jäsenet olivat Katianna Kuula, terveysvalvonnan johtaja, Eteläkärjen ympäristöterveys; Esko Nylander, geologi, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Johanna Avellan, oluenpanija, Svartå Bryggeri - Mustion Panimo.

Porakaivojen sarjassa parhaaksi valittiin Siuntiolaisen Tomas Sundholmin kaivovesi. Makuraadin jäsenet kehuivat molempia loppukilpailussa olleita vesiä ja pitivät niitä laadukkaina. Makuraati oli kuitenkin yksimielinen päätöksessään. Makuraadin kuvaus voittajavedestä oli: aromikas, maistuva, pehmeän makuinen, ei sivumakua.

Loppukilpailuun valittiin kaksi porakaivon omistajaa. Kokonaisuudessaan kilpailuun osallistui yhteensä kahdeksan kaivon omistajaa, kaikki porakaivosarjaan. Vain neljällä osallistujista oli osoittaa alle kolme vuotta vanhat kaivoveden analyysitulokset, mikä oli yksi osallistumiskriteereistä. Tämän perusteella arvioituna on todennäköistä, etteivät kaivojen omistajat tutkituta juomavettään suositusten mukaisesti. Kyseessä saattaa olla tietämättömyys - moni ei ole kuullut, että kaivovesi tulisi tutkituttaa kolmen vuoden välein. Vesi saattaa usein sekä maistua että näyttää hyvältä, mutta sen todellinen sisältö selviää vasta laboratorioanalyysin tuloksista. Toisaalta voi myös olla, että hyvälaatuinenkin vesi jää käyttämättä, koska sen koostumusta ei tiedetä.

 Haja-asutusalueiden jätevesineuvontahanke LINKKI halusi kesällä 2017 korostaa hyvän juomaveden laadun merkitystä järjestämällä Länsi-Uudenmaan paras kaivovesi 2017-kilpailun. Jätevesi voi muodostaa riskin juomaveden laadulle. Elokuun loppuun asti länsiuusimaalaiset sekä alueen kesämökkiläiset saivat toimittaa tietoja kaivoistaan kolmessa eri kilpailusarjassa: rengas- tai lähdekaivot, porakaivot sekä ammattilaissarja elinkeinonharjoittajien kotitalousvesille. Asiantuntijaraati kävi tarkasti läpi osallistujien tiedot ja valitsi laatukriteereiden perusteella loppukilpailuun päässeet kaivot.

LINKKI-hanke pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014-2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

Lisätietoa:


  Västra Nylands bästa brunnsvatten 2017 finns i Sjundeå

 

Tävlingen Västra Nylands bästa brunnsvatten är avgjord. Under Fm i Mathantverk i Ekenäs torsdagen 5.10 valdes västra Nylands bästa brunnsvatten. Sluttävlingen utfördes i form av ett trepersoners smaktest där ett smakråd i tur och ordning fick smaka på de olika brunnsvattnen och därefter tillsammans utse vinnaren.  Smakrådet bestod av Katianna Kuula, direktör för hälsoövervakningen, Sydspetsens miljöhälsa; Esko Nylander, geolog, Nylands närings-, trafik-, och miljöcentral samt Johanna Avellan, ölbryggerska, Svartå Bryggeri-Mustion Panimo.

 I borrbrunnsklassen valdes Tomas Sundholms brunnsvatten till vinnare, brunnen finns i Sjundeå. Smakrådets medlemmar berömde båda de brunnsvattnen som deltog i finalen och tyckte att de höll god kvalitet. Smakrådet var ändå eniga i sitt beslut. Smakrådets beskrivning av vinnarvattnet var: aromatiskt, smakfullt, mjukt i smaken samt har ingen bismak.

 I finalen deltog 2 innehavare av egna dricksvattenbrunnar, bägge borrbrunnar. I tävlingen deltog totalt 8 sytcken brunnsägare, samtliga i borrbrunnsklassen. Endast fyra av deltagarna kunde uppvisa provtagningsresultat som var högst tre år gamla, vilket var ett av tävlingskriterierna. Utifrån tävlingsdeltagandet kan antas

att brunnsägare  sannolikt inte undersöker sitt dricksvatten så ofta som det rekommenderas. Kanske handlar det om okunskap, många vet inte om att brunnsvattnet borde undersökas med tre års mellanrum. Vattnet kan ofta både smaka och se bra ut, men dess verkliga innehåll klarnar först då vattnet undersöks.  Å andra sidan kan det leda till att ett brunnsvatten av god kvalitet inte används för att man inte vet dess innehåll.

 Glesbygdens avloppsrådgivningsprojektet LINKKI har under sommaren 2017 velat lyfta fram vikten av ett gott dricksvatten, genom att anordna tävlingen Västra Nylands bästa brunnsvatten 2017. Om det på tomten finns ett avloppsvattesystem, kan även det utgöra en riskfaktor för dricksvattenbrunnen. Fram till slutet av augusti har västnylänningarna samt sommarstugeägare fått skicka in uppgifter om sina brunnar i tre olika tävlingsserier: ring- eller källbrunnar, borrbrunnar och den professionella serien, där näringsidkare som har en egen hushållsvattensbrunn ha kunnat delta. Därefter har ett expertråd noggrannt gått igenom uppgifterna och valt ut de brunnar som kvalificerat sig till final.

 LINKKI-projektet strävar till att främja behandling av avloppsvatten på glesbygden i samarbete med kommunerna. I projektet deltar områdets 8 kommuner: Hangö, Ingå, Högfors, Kyrkslätt, Lojo, Raseborg, Sjundeå och Vichtis. Utöver kommunerna finansieras projektet av Nylands NTM-central. Projektet hör till strategin för kommunernas samarbete kring glesbygdens avloppsvatten i västra Nyland 2013-2021 samt miljöministeriets landsomfattande avloppsrådgivning. Som projektkoordinator fungerar Västra Nylands vatten och miljö rf och mera information om projektet hittas på nätsidan www.glesbyggdensvatten.fi.

Mer information:

Västra Nylands vatten och miljö och LINKKI projektet vill gratulera vinnaren Tomas Sundholm från Sjundeå

 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä LINKKI-hanke haluavat onnitella voittajaa voittajan Tomas Sundholm, Siuntiosta.

Lisätietoja / Tilläggsuppgifter:

Karolina Örnmark
jätevesineuvoja/avloppsrådgivare
019 5682 968
karolina.ornmark@vesiensuojelu.fi

Minttu Peuraniemi

projektipäällikkö/projektledare
019 568 2969
minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi


______________________________________________________________________________

Vesihuoltotulkki auttaa kiinteistön haltijaa jätevesijärjestelmän valinnassa

Vesihuoltotulkki
Kuva: Marianna Korpi / SYKE

Suomen ympäristökeskus SYKEssä tehty uusi helppokäyttöinen sovellus, Vesihuoltotulkki, auttaa etenkin haja-asutusalueiden asukkaita  ja mökkiläisiä selvittämään  oman asuin- tai vapaa-ajan kiinteistönsä sijainnin suhteessa pohjavesialueisiin ja vesistöihin. Samalla selviää sekin, koskevatko ympäristönsuojelulain uudet,  jätevesijärjestelmien kunnostamista koskevat siirtymäsäännökset kiinteistöä vai eivät. Sovellus auttaa tarvittaessa myös kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän valinnassa.

Sovellus löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/vesihuoltotulkki. Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy myös muuta kiinteistöjen omistajille suunnattua tietoa jätevesien käsittelystä ja tarjolla olevista neuvontapalveluista.

Tarjotut vaihtoehdot suuntaa-antavia

Ehdotuksen kiinteistölle parhaiten soveltuvista jätevesijärjestelmistä saa vastaamalla Vesihuoltotulkissa muutamaan täydentävään kysymykseen, jotka liittyvät kiinteistön ominaisuuksiin ja asukkaan omiin mieltymyksiin. Vastauksia esitettyihin kysymyksiin ei tallenneta, ja sovellusta voi käyttää niin monta kertaa kuin haluaa.

Vesihuoltotulkin tarjoamia vaihtoehtoja tarkasteltaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että ehdotukset ovat vain suuntaa-antavia, koska  kaikkia erityistilanteita ei ole voitu sovellusta suunniteltaessa ottaa huomioon. Lisätietoja tarjolla olevista vaihtoehdoista saa tarvittaessa jätevesisuunnittelijoilta ja/tai kuntien ympäristöviranomaisilta.

Uusi siirtymäaika päättyy lokakuussa 2019

Jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui huhtikuussa 2017 niin, että pääperusteena jätevesijärjestelmien kunnostusta koskevissa siirtymäajoissa ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät. Luokitellulla pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä sijatsevan rakennuksen jätevesijärjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä, jos se ei jo täytä lain vaatimuksia. Jos rakennus sijaitsee tällaisten alueiden ulkopuolella, kunnostaminen voidaan tehdä vasta muun suuremman remontin tai korjaus- tai muutostöiden yhteydessä. Uusissa kiinteistöissä vaatimukset on toki täytettävä heti.

Vesihuoltotulkki suunniteltiin Maaseudun taloudellinen vesihuolto ja sen paikallinen kehittäminen (MAVEKE) -hankkeessa, jota rahoittaa Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE). Hankkeessa on kerätty lisäksi asukkaiden arviointeja erilaisista jätevesijärjestelmistä. Arvioinnit on koottu MunPutsari -tietopankkiin, joka on jätevesiremonttia suunnittelevien käytettävissä osoitteessa www.ymparisto.fi/munputsari. Tietopankkia täydennetään vuoden 2017 loppuun asti sitä mukaa kun uusia arviointeja kertyy.

Lisätietoja:

Tutkimusinsinööri Riikka Vilpas, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 745,  etunimi.sukunimi@ymparisto.fi 

Kuvateksti